Pellonpään Puhuri & Co. (cotijoukot odottamassa): heinäkuuta 2013

Tiistaina käytiin taas Puten kanssa lääkärissä. Luvassa oli jalan kontrolli, suun tutkiminen sekä rokotus. Suusta löyikin pari poistettavaa sudenhammasta ja hieman raspattavaa. Sanalla tähystettiin nielu sekä molempien sierainten, että suun kautta. Puttehan pärski pienenä maitoa sieraimistaan ja nykyään saattaa vettä lorista nenästä pojan juotua. Pariin otteeseen on suu tutkittu kitalakihalkion varalta lähinnä käsikopelolla mitään löytymättä. Tähystyskään ei tuonut varmaa ratkaisua arvoitukseen; mahdollisesti kurkunkansi ei sulkeudu kunnolla, jolloin nesteitä menee väärään rööriin. Vaiva voi kuulema korjautua ajan myötä.

Jalan tutkiminen aloitettiin liikkeessä. Vähän arvelutti lähteä vireää hevospoikaa juoksuttamaan vieraassa paikassa, kun kotona siitä yleensä syntyy aikamoinen show. Mutta Putte yllätti iloisesti; käveli pyydettäessä, juoksi reippaasti, kun piti ja pysähtyi suht säällisesti. Tässä vaiheessa lääkäri ei vielä kommentoinut mitään, vaan mentiin sisällä ottamaan röntgenkuvat. Kuvat katsottuaan lekuri totesi: älä huolehdi suotta, jalassa ei ole mitään vikaa. Toukokuun röntgenissä näkyneitä irrallisia luuhippuja ei nyt ollut kuvissa näkyvissä ja luu näytti muutenkin siistiltä. Epäili, että tällin saanut lihas vain oli ollut kipeä. "Hoito-ohjeeksi" kehotti pistämään varsan valjaisiin ja jatkamaan normaaleja ajoja ja viemään syksyllä suunnitelmien mukaisesti treeniin. Jippii!

Hyvät uutiset tarkoittavat myös sitä, että Puten yksinolo loppuu ja se pääsee taas Urhon kanssa laitumelle. Loppuun vielä kuvia rantalaitumelta, tässä vielä pojat omissa lokeroissaan. Mummoponi Caro saa puolestaan laiduntaa pihassa, ettei aiheuta nuoressa miehessä liian kiihkeitä tunteita ja halua mennä langoista läpi "morsiamen" luo...