Ei sittenkään maitojunalla kotiin...

Pari viikkoa sitten perjantaina vietiin meidän "pikku varsa" reenarille. Kotona on opiskeltu esikoulujutut, joten nyt kai sitten Putte pääsi ekaluokalle, toisten kaksivuotiaitten kanssa. Varsinaisen valmentajan oritalli on tällä hetkellä täysi, joten Putte sijoitettiin yhteistyökumppanin talliin.

Matka meni Puten osalta ihan mukavasti -eväät poika söi tietysti jo alkumatkasta -ei edes jännittänyt hieksi asti. Perille päästiin vasta pimeän tultua ja heti vinkasta ulos tullessaan orhi huomasi paikan olevan täynnä ihania tammojen tuoksuja. Varmudeksi laitoin ketjun leuan alta, mutta huutelua kummempaa ei matkalainen uudessa paikassa onneksi esittänyt. Karsinaan päästyään hyökkäsi heti heinäkasalle, joten hyvillä mielin sai varsan jättää aloittelemaan elämää suuressa maailmassa.

Viikonloppu vietettiin Savossa sukuloiden ja maanantaiaamuna haettiin kotiin lähtiessä Puten uuden kodin pihaan parkkiin jätetty vinka. Samalla tietysti päästiin vielä tervehtimään itse hevostakin (vai olikohan se niinpäin, että vinka jätettiin, jotta olisi hyvä tekosyy käydä vielä samalla reissulla varsaa katsomassa...) Poika oli sopeutunut  hyvin ja oli juuri lounaalla tarhassaan, eikä sitä juuri kiinnostanut, kuka aidan takana kävi sitä kameralla sihtaamassa.

Putte Savonmualla

Puten reenari oli jo viikonloppuna käynyt vilkaisemassa uutta valmennettavaansa. Puheesta päätellen varsa on aika tuhdissa kunnossa (tä, juurihan se näyttelyä varten saatiin hoikaksi :) ), mutta liikkuu kuitenkin kuulema ihan kivasti, ja kroppakin muuttuu, kun alkaa säännöllinen treeni. Tiedä vaikka siitä oikeasti juoksija tulisi? Perttunenkin perui ihan lehdessä puheitaan juoksijalle sopimattomasta raskaasta rakenteesta, kun  kommentoi, että: "Raskaskin hevonen voi mennä kovaa." Oli siis kokosivun juttu Lapin Kansassa näyttelyä seuraavalla viikolla yleensä suomenhevosten kasvatuksesta, näyttelyistä ja tietysti itse Perttusesta, joka on jäämässä eläkkeelle virastaan.
 
Tänään uskalsin vihdoin viimein tiedustella, miten varsalla menee maailmalla. Kysyin, jotta joko se pitää hakea pois... Ei kuulema saa hakea, ravaa ihan hyvin ja  takapääkin alkaa pysymään paikallaan (elikäs ovat saanett pukittelut vähemmälle), oli kommentti. No, kiireistä valmentajaa en sen kummemmin  vaivannut pidempään. Pitänee taas rimpautella jonkin ajan päästä uudelleen.