Piikitystä, puhdistusta ja putkassa oloa...

Puten eka toipilasviikko on pian takana, samoin 5vrk:n penisilliinikuuri. Puttea ei ole pistelty sitten tunnistustilaisuuden ja viimekesän rokotusten, joten ell:n kanssa sovittiin, että mikäli piikittely ei onnistu, niin vaihdetaan suun kautta otettavaan antibioottiin. Aamua iltaa on rohdot kuitenkin saatu lihakseen tuikattua, joten tyytyväinen pitää varsaan olla.

Polven seudun turvotus on laskenut, ainoastaan haavan kohta pönöttää korkeana. Voipi tuo olla paisekin, vaikka aika hyvin töhnää on reiästä ulos valunut...

Mätäreikä pari päivää sitten

Piikitysten lisäksi on Puten pitänyt opetella letkupesuun, sillä haavaa pitää huuhdella reilusti. Tähän asti Puten pesut on hoidettu ämpärin ja harjan avulla, joten letkusta suhiseva vesi on uusi tuttavuus. Aloittelin terveestä jalasta laskien vettä oman käden kautta jalalle. Vierastaahan sitä piti aluksi ja vieläkin ensimmäiset suihkaukset teen oman käden kautta. Haavan letkutus tuntuu ilmeisesti ihan hyvältä, koskapa poika malttaa seistä suht hyvin paikallaan, ainakin niin kauan, kun ruokaa on turvan ulottuvilla.

Putte putkassa

Toipilaalle tein sairastarhan pellon kulmaan, mstä se näkee hyvin pienten puolelle. Samoin Urho on koko ajan näköyhteyden päässä (oikeastaan Urkki päivystää pojan putkan luona aika tiiviisti). Putte onkin pysynyt tosi rauhallisena, eikä hötkyile ja huutele putkassaan. Taluttaminen on sen sijaan hermoja raastavaa, koska energiaa näyttää patoutuvan ihan kiitettävästi liikkumisrajoitteisen varsan  nuppiin. Tähän asti Putte on saanut päivittäisen kipulääkkeen, eikä ole ontunut lainkaan. Huomenna pitäisi aloittaa kävelyttäminen, saas nähdä mitä toipilas siitä tuumaa.